Suomen ympäristökeskus SYKE pitää yllä hiilineutraalisuomi.fi -palvelua, jonka alla toimii muun muassa vuonna 2008 perustettu Hinku-verkosto ja sitä tukeva Canemure-hanke. Verkostoon kuuluu niin kuntia, asiantuntijoita kuin yrityksiä ja siihen kuuluvat kunnat ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennyksiin vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Verkostolle asiantuntija-apua tarjoava EU-vetoinen Canemure aloitettiin parisen vuotta sitten. Asiantuntijoina toimivat SYKE:n lisäksi Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos.

Mitä kaikkea Hinku-verkoston sisällä tapahtuu, ja mitä kunnat siitä hyötyvät? Keskustelin Canemuren hankevetäjän, tohtori Laura Saikun kanssa kuntien hiilineutraaliustoimenpiteistä ja hankkeen etenemisestä.

Viiden kunnan yhteistyöstä kansalliseksi tavoitteeksi

Hinku-verkostossa keskeistä on yhdistää toimijoita kuntien sisällä, mutta myös kuntia toisiinsa ja sitouttaa kuntalaisia ja yrityksiä päästövähennyksiin omassa toiminnassaan. Verkosto mahdollistaa hyvien käytänteiden vaihdon, keskustelun, ja myös asiantuntija-avun saamisen ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi.

Verkostossa oleminen tukee lisäksi kuntaa viemään tavoitteitaan sisäisesti eteenpäin, kun verkostoon sitoutumisella voi perustella ympäristötoimenpiteitä. Monet kunnat ovat nykyisin valmiiksi motivoituneita ja hakeutuvat itse verkostoon saadakseen tukea jo käynnistettyyn ympäristötyöhön.

– HINKU sopii monilla uusilla Hinku-kunnilla työn jatkuvuuteen, toisaalta joissain kunnissa halutaan saada ihan uutta liikkeelle, kertoo Saikku.

Tullessaan osaksi verkostoa, kunnan edustajia haastatellaan, sekä heidän toiveitaan ja tavoitteitaan kartoitetaan. Verkoston jäsenille järjestetään kahdesti vuodessa tapaamisia, jossa ihmiset pääsevät tutustumaan. Myös viestinnällä ja asiantuntijayhteistyöllä on iso merkitys toiminnan ylläpitämisessä.

Hinku-verkoston taustalla asiantuntijat keräävät ja analysoivat hyviä esimerkkejä toteutetuista toimenpiteistä, kuten liikenteestä, rakennuksista tai energiatehokkuuteen panostamisesta tuotannossa.

– Asiantuntijaverkosto auttaa myös esimerkiksi energian kannattavuuslaskelmien tekemisessä ja tiekarttatyössä. Se, että kaikille Suomen kunnille on saatu päästölaskelmat, on auttanut myös kansallista työtä eteenpäin, Saikku korostaa.

Eikä kuntien merkitystä kansallisessa ympäristötyössä voi todellakaan vähätellä.

– kaavoitus, liikenteen järjestäminen, infrastruktuuri, kunnan omat kiinteistöt sekä kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kuntalaisiin ja yrityksiin korostavat kuntien roolia, luettelee Saikku.

Verkoston tulokset tulevat näkyviin pitkällä aikavälillä – tosin vaikutuksia on jo nyt nähtävillä

Vaikka Hinku-toiminta alkoi yli kymmenen vuotta sitten muutaman kunnan yhteistyöstä, on se muodostunut läpi Suomen toimivaksi yhteistyöverkostoksi. Toiminnan ydin ja tavoite ovat säilyneet samana.

Palaute verkoston työstä on ollut kunnilta hyvää. Osallistujia verkoston tilaisuuksiin on riittänyt ja palautteen mukaan ne on koettu hyödyllisiksi. Kaikkiaan Hinku-verkostoon kuuluminen aktivoi, sitouttaa ja pitää asiaa esillä.

Saikun mukaan viime vuonna hankkeessa haastateltiin 40 verkostossa mukana olevaa kuntaa, jotka toivat esiin nimenomaan asiantuntijatuen ja vertaistuen tärkeyden verkoston toiminnassa.

– Saatavilla olevaa asiantuntijatietoa osataan hyödyntää. Paljon kuitenkin riippuu myös kunnan aktiivisuudesta, kuinka paljon esimerkiksi henkilökohtaista asiantuntija-apua kunnassa käytetään. Tällä hetkellä pyyntöjä tulee resurssien puitteissa, ja niihin on hyvin pystytty vastaamaan, kertoo Saikku.

Kunnat ovat muun muassa parantaneet rakennustensa energiatehokkuutta, panostaneet energiantuotantoon, biokaasulaitoksiin tai liikenteen päästövähennyksiin.

– Kyllä verkoston kuntien päästöt ovat vähentyneet keskimääräistä enemmän, ja tutkimusten mukaan nimenomaan Hinku-toiminnan myötävaikutuksella, kertoo Saikku.

Viimeaikaiset kuntien ympäristötoimet eivät välttämättä vielä näy päästötilastoissa, sillä vaikutukset näkyvät hitaasti, pitkän aikavälin kuluessa. Hiilineutraali Suomi -sivuston päästölaskemista näkee, että HINKU-kunnissa päästöt ovat kuitenkin vähentyneet jo vuosien 2005–2018 välillä 24 prosenttia.

Työtä siis on tehty, ja tuloksiakin jo saatu.

Verkostoon kuuluu myös kumppaniyrityksiä, jotka pääsevät esittäytymään kunnille verkoston tapaamisissa, sekä saavat verkostolta tietoa ja tukea omiin päästövähennyksiinsä. Energialoikka-palvelussa yrityksetkin voivat tuoda energiatoimiaan esille.

Nanopar Oy on ollut Hinku-verkoston kumppaniyritys ja osa toimintaa kesästä 2020 alkaen.